Myrkytykset kissoilla

Utelias kissa on altis myrkytyksille

Synnynnäinen uteliaisuus saa kissan alttiiksi myrkytyksille ja leikkisyys vierasesineiden syömiselle. Koska pienikin annos myrkyllistä ainetta voi johtaa jopa kissan kuolemaan, on varovaisuus kissatalouksissa aina paikallaan.

 

Tyypillisimmin kissa saa myrkytyksen syömällä vahingossa haitallista ainetta, esimerkiksi huonekasvia. Kuitenkin myös iholle laitettu, permetriiniä sisältävä koiran ulkoloishäätö tai omistajan tietämättömyyttään kissalle antama parasetamoli ovat melko yleisiä myrkytysten syitä.

Koirille tarkoitetun, permetriiniä sisältävän ulkoloislääkkeen laittaminen vahingossa kissalle aiheuttaa tärinää, korvien nykimistä, ärtyneisyyttä, jäykkyyttä, kuolaamista, lämmön nousua ja kohtauksia. Oireet voivat alkaa muutaman tunnin–vuorokauden kuluessa. Ensiapuna kissan turkki pestään viileällä vedellä – ei kuumalla, koska se pahentaa tilannetta – sekä shampoolla ja kissa viedään eläinlääkäriin. Oireet kestävät yhdestä vuorokaudesta viikkoon ja kissa tarvitsee usein jatkuvaa eläinlääkärin hoitoa.

Jopa kissoille itselleen tarkoitetun, iholle laitettavan loishäädön nuoleminen voi aiheuttaa kuolaamista ja maha­suolikanavan oireita. Iholle laitettava lääkitys tulee laittaa tarkasti pakkauksen ohjeen mukaan ja jos kissa siitä huolimatta yltää nuolemaan lääkettä, pestään iho haalealla vedellä ja shampoolla.

Houkutteleva pakkasneste ja vierasesineet

Kissoja suojaa onneksi myrkytyksiltä se, etteivät ne maista makeaa eivätkä syö koirien tavoin kovin helposti esimerkiksi ksylitolia. Kissat ovat kuitenkin mieltyneitä etyleeniglykolia sisältävän pakkasnesteen makuun ja myrkytys seuraa usein pullon kaatumisesta tai nesteen vuotamisesta auton alle. 1,4ml/kg laimentamatonta etyleeniglykolia on kissalle tappava annos ja se imeytyy puolessa tunnissa.

Etyleeniglykoli vaurioittaa elimistöä laajasti. Ennuste on aina heikko ja yli kolme tuntia etyleeniglykolin nauttimisesta valitettavasti olematon. Ennaltaehkäisy on siis äärimmäisen tärkeää! ​Sama koskee kotona ja pihapiirissä yleisesti käytettyjä myrkytysaineita: rotanmyrkyissä käytetään nykyisin hyvin vahvoja ja pitkään vaikuttavia aineita, joten myrkytykseen riittää pieni määrä myrkkyä tai myrkkyä saaneen jyrsijän syöminen.

Myrkytysten lisäksi kissoille aiheuttaa ongelmia usein lankojen, joulukuusen nauhojen, lelujen ja hiuslenkkien syöminen. Vierasesineen syönyt kissa alkaa oksentaa rajusti ja tarvitseekin nopeasti eläinlääkärin apua.

Kissan syötyä jotain sopimatonta hoito­ohjeet tulee aina tarkistaa eläinlääkäriltä. K​issan hyvin nuori tai vanha ikä sekä perussairaudet voivat vaatia erityishuomiota.

Huomio huonekasveihin!

Kissaperheen huonekasvien valintaan tulee kiinnittää erityisen tarkkaan huomiota. Erityisesti liljamyrkytykset (suvut lilium ja hemerocallis) ovat usein kuolemaan johtavia. Myrkyn pitoisuus kasvissa vaihtelee, mutta kaikkien osien ja jopa siitepölyn syöminen on vaarallista. Tappava annos saadaan jo alle yhden lehden syömisestä!

Liljojen lisäksi muita myrkyllisiä kasveja ovat kliivia, atsalea, joulutähti, narsissi, hyasintti, sinisade, oleanteri (Nerium oleander), kruunukävykit , palmuvehkat, viirivehkat (Spathiphyllum spp), kallat eli huonevehkat (Zantedeschia spp), köynnösvehkat (Philodendron spp.) ja kirjovehkat (Dieffenbachia spp.).

Ulkokasveista erityisen vaarallisia ovat kielo (Convallaria majalis) sormustinkukka (Digitalis purpurea) silkkiyrtit (Asclepias spp.) merisipuli (Urginea maritima) ja alppiruusut.

Tarkista alla olevista listoista eri kasvien vaarallisuusaste ja vaikutukset kissaan. Muista, että kissan nautittua sille mahdollisesti haitallista kasvia on aina soitettava eläinlääkärille jatkohoidon tarpeen varmistamiseksi!

Tappavan myrkylliset kasvit/kasvinosat, joiden syöminen vaatii välitöntä eläinlääkärin hoitoa:

·                  Liljat (Lilium, hemerocallis) ­ kaikki kasvinosat

·                  Liljapuut (Cordyline)

·                  Traakkipuu (Dracaena)

·                  Atsalea (Rhododendron)

·                  Oleanteri (Nerium oleander)

·                  Kielo (Convallaria majalis) ­ myös maljakon vesi

·                  Sormustinkukka (Digitalis purpurea)

·                  Japaninkäpypalmu (Cycas) ­ vaikutus maksaan ja ruuansulatuskanavaan

·                  Palmuvehka (Zamia) ­ vaikutus maksaan ja ruuansulatuskanavaan

·                  Amaryllis

·                  Jouluruusu (Helleborus spp.)

·                  Viirivehka (Spathiphyllum spp.) ­ harvinaisena seurauksena munuaisvaurio

·                  Klivia

·                  Tulppaanin sipuli

·                  Narsissin sipuli

 

Ärsyttävät kasvit:

Oireina oksentelu, kuolaaminen, huono ruokahalu, venyttely, ripuli sekä kitkerästä mausta tai limakalvoärsytyksestä johtuva väsymys. Oireita voi helpottaa houkuttelemalla kissan juomaan runsaammin.

·                  Joulutähti (Euphorbia pulcherrima)

·                  Rönsylilja (Chlorophytum comosum)

·                  Syklaami (Cyclamen)

·                  Jukkapalmu (Yucca)

·                  Aloe

·                  Anopinkieli (Sansevieria trifasciata)

·                  Kumipuu (Ficus elastica)

·                  Muratti (Hedera helix)

 

Kalsiumoksalaattikiteitä sisältävät kasvit, jotka ärsyttävät mekaanisesti suun limakalvoja:

Oireina suun kipu, nielemisvaikeus, syömättömyys, kuolaaminen, limakalvojen turvotus, oksentelu ja vaisuus. Oireet menevät itsestään ohi ja niitä voi helpottaa huuhtelemalla kissan suuta vedellä sekä tarjoamalla pienen määrän hyla­maitoa, jogurttia tai sukralfaattia, joka tekee suojaavan kalvon ruokatorven ja mahalaukun limakalvoille.

·                  Viirivehka (Spathiphyllum spp.)

·                  Kallat eli Viirivehkat (Zantedeschia spp.)

·                  Köynnösvehkat (Philodendron spp.) ­ esimerkiksi peikonlehti, kultaköynnös, flamingokukat

·                  Kirjovehkat (Dieffenbachia spp.)

·                  Begonia

·                  Hyasintin sipuli (Hyacinthus orientalis)

 

Muita myrkyllisiä/ärsyttäviä kasveja:

·                  Avokado

·                  Belladonna

·                  Happomarjapensas

·                  Hevoskastanja

·                  Hortensia

·                  Hukanputki

·                  Hulluruoho

·                  Huonearalia

·                  Huonekoiso

·                  Ihmepensas

·                  Jasmiini

·                  Karheapäivänhattu

·                  Kissanhäntä

·                  Koiranpensas Kolibrinkukka

·                  Krookus

·                  Krysanteemi

·                  Kukonkannus

·                  Kultasadepensas

·                  Kurjenmiekka

·                  Kustaankukka

·                  Laakerikirsikka

·                  Laakeripuu

·                  Limoviikuna

·                  Lobelia

·                  Lumikello

·                  Lupiini

·                  Marjakuusi

·                  Misteli

·                  Neilikka

·                  Niilin­/säde­/kissankaisla

·                  Näsiä

·                  Perunanvarret

·                  Pietaryrtti

·                  Piikkikruunu

·                  Pikarililja

·                  Pylväskaktus

·                  Pylvästyräkki

·                  Raparperi

·                  Rautayrtti

·                  Risiinikasvi

·                  Ruiskukka

·                  Sorvarinpensas

·                  Sudenmarja

·                  Sulkasaniainen

·                  Suokorte

·                  Suolakkeet

·                  Särkynyt sydän

·                  Tohtorinkukka

·                  Tupakkakasvi

·                  Tyrnipensas

·                  Ukonhattu

·                  Unikko

·                  Valkovuokko